Antroposofiaa Afrikan sydänmailla

Kufundan kipinä syttyi kaksikymmentä vuotta sitten, kun sen perustaja Maaianne Knuth¹Kuva: kufunda.org palasi Tanskasta toiseen kotimaahansa Zimbabween. Häntä vetivät puoleensa muistot kulttuurisesti rikkaasta ja elävästä paikasta sekä tuskallinen kokemus siitä, että monet zimbabwelaiset näkivät ennen kaikkea sen, mitä heiltä puuttui. Maaseudun kansanviisaus johdatti hänet luomaan Kufundan, kylän ja oppimisyhteisön, jonka tavoitteena on vahvistaa paikallisten kokemusta omasta ihmisarvosta, viisaudesta ja kyvykkyydestä.

Maaiannen mukaan Afrikassa keskitytään usein puutteeseen ja puhutaan siitä, mitä siellä ei ole. Kufundan lähtökohta on päinvastainen: siellä kysytään, mitä meillä jo on ja mitä voimme tehdä sillä. Zimbabwessa on esimerkiksi monipuolinen luonto ja syvällistä tietoutta yhteisöllisyydestä, jota ei huomioida eikä hyödynnetä tarpeeksi.

Elämäntaitoja, omavaraisuutta ja itseluottamusta tarvitaan Zimbabwessa hyvästä syystä. Zimbabwea kutsuttiin kerran Afrikan vilja-aitaksi, ja maa ylpeili nykyaikaisella infrastruktuurillaan sekä kattavalla koulutuksellaan. Maa on lukutaidossa mitaten edelleen Afrikan kärkiluokkaa. Tänä päivänä Zimbabwe ei kuitenkaan pysty ruokkimaan omaa väestöään, saati tarjoamaan kansalaisilleen peruspalveluja vuosia kestäneen talouden taantuman, poliittisen sorron ja huonojen satojen seurauksena.

Kufundassa tehdään ohjelmatyötä erityisesti nuorten, naisten ja pienviljelijöiden auttamiseksi ja voimaannuttamiseksi. Tämä lisäksi siellä harjoitetaan biodynaamista viljelyä, permakulttuuria, ekorakentamista, uusiutuvan energian käyttöä, luontaislääkintää ja paljon muuta. Suuri osa tästä on opittu kantapään kautta, mutta samalla selkeyttäen oppimisyhteisön ideaa ja käytännön muotoja.

Kufundassa asuu tällä hetkellä 70-80 ihmistä jatkuvaan oppimiseen ja tervehenkisen, elävän yhteisön luomiseen sitoutuneena. Kylä on sekoitus kotia, yhteisöä ja työpaikkaa ollen myös työnantaja, koulutuskeskus ja organisaatio. Maaiannen mukaan tärkeää on ollut huomata, ettei Kufundan kaltaista kyläyhteisöä voida kehittää ilman lasten merkittävää osallisuutta. Siksi kylään perustettiin viitisen vuotta sitten steinerpedagogiikkaa soveltava koulu. Lapset ovatkin odottamattomana lahjana koulun kautta liittäneet Kufundan tiiviimmin paikalliseen yhteisöön.

Kufundassa poisopitaan vanhasta

Kufunda tarkoittaa paikallisella shonan kielellä “oppia”. Tosin sen nuorisotoimintaa paremmin kuvaava termi olisi poisoppia. Maaianne kävi itse Zimbabwessa vanhanaikaiseen brittijärjestelmään perustuvan yläkoulu-lukion 1980- ja 90-luvun taitteessa ja kutsuu itseään ’toipuvaksi koululapseksi’. Hän näki konkreettisesti, miten kyseinen instituutio johtaa kilpailuun. Maaiannen mukaan lapset asetetaan numeroin paremmuusjärjestykseen ja heihin istutetaan usko siitä, että vain viiden tai 10 parhaan joukkoon lukeutuvat ovat ihmisinä arvokkaita.

Vaikka Maaianne menestyi koulussa, häneen iskostui epäonnistumisen pelko. Lasten sisäiseen elämään ja hyvinvointiin ei kiinnitetä edelleenkään tarpeeksi huomiota, ja koulujärjestelmästä puuttuu merkityksellisyyden kokemus.

Kufundan läheinen paikalliskoulu ei muodosta poikkeusta säännöstä. Suuret luokkakoot ja harvojen läpäisemä tasokoe seitsemännellä luokalla ovat sielläkin arkipäivää. Monet nuoret ovat tulleet Kunfundaan kertomaan reputtamisestaan ja kotona maleksimisestaan ilman toivoa paremmasta huomisesta. Näistä lähtökohdista Kufundassa tehdään nuorisotyötä, johon kuuluu esimerkiksi Leadership for Sustainable Community -ohjelma. Siihen osallistujat asuvat Kufundassa puoli vuotta eläen yhdessä kylän kanssa, opiskellen johtajuutta ja muita aiheita ja käytännön töitä tehden.

Poisoppimisella Maaianne tarkoittaa nuorten tukemista siinä, että he kykenevät muuntamaan mielikuvat itsestään tyhminä ja epäonnistujina. Kun nuoret alkavat miettiä, mitä he todella haluavat ja rakastavat tehdä, he löytävät askel askeleelta yksilölliset vahvuutensa, innostuneisuuden sekä omat mielenkiinnon kohteensa, joita voivat alkaa seurata. Maaiannen mukaan Kufundassa käytetäänkin paljon aikaa zimbabwelaisten nuorten poisoppimiseen syvään juurtuneista negatiivisista ja passivoivista ajattelutavoista.

Kufundassa ei luonnollisesti olla haluttu lähettää omia lapsia itseluottamusta paljolti rikkovaan ja mielikuvitusta kahlitsevaan koulusysteemiin. Tältä perustalta syntyi virike steinerpedagogisesta kasvatuksesta. Maaianne ei käynyt itse steinerkoulua Tanskassa, mutta hänellä oli steinerkoulun käyneitä ystäviä. Hänessä heräsi nopeasti kysymys siitä, mitä steinerpedagoginen kasvatus voisi antaa Kufundalle yhteisönä. Kufundaan tuodaan impulsseja ja vaikutteita myös ulkopuolelta vahvistamaan ja ajanmukaistamaan paikallistietoutta ja kansanviisaudesta ammentamista.

Kufundassa tehdään ohjelmatyötä erityisesti nuorten, naisten ja pienviljelijöiden auttamiseksi ja voimaannuttamiseksi

Tällä hetkellä Kufundassa toimii pieni päiväkoti ja alakoulu, joissa on yhteensä 80 lasta. Kokemus on osoittanut, että steinerpedagogiset menetelmät ja elämyksellinen oppiminen ovat rohkaisseet jokaista heistä oman luovuuden tutkimisessa ja itsensä kehittämisessä.

Yleismaailmallinen steinerkasvatus

Kuten brittiläinen koulutusjärjestelmä, on steinerkoulukin tuontia Zimbabween ulkomailta, erilaisesta eurooppalaisesta yhteiskunnasta. Steinerkasvatukseen pohjautuva koulu Kufundassa on Maaiannen mukaan kuitenkin onnistunut vahvistamaan oppilaiden itseyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä pään-, sydämen- ja kädentaitoja tukien.

Erityisesti kolmannella luokalla on paljon käsillä tekemistä kuten puutarhanhoitoa ja savitöitä. Lapset oppivat paikallisilta taitajilta omaa taide- ja kulttuuriperintöä. Toisaalta maalataan myös Stockmar-vesiväreillä, joita lapset rakastavat. Maaiannen näkemys on, että taiteellinen käsillä tekeminen tukee afrikkalaista identiteettiä.

Vaikka Kufundassa annetaan tilaa paikallisen kulttuurin mukaiselle itseilmaisulle, siellä seurataan eurooppalaista opetussuunnitelmaa. Maaianne kertoo lasten tulevan jollain tasolla sisäisesti ravituiksi, aivan kuin steinerpedagoginen kasvatus toimisi “afrikkalaisen sielun maljana”. Tämä on Zimbabwen perusopetuksessa mahdollisesti jotain uutta ja erilaista. Osa oppilaiden vanhemmista on ollut huolissaan oman kulttuurinsa säilymisestä, mutta tapaamisissa syntyikin rikasta keskustelua. Niissä pohdittiin yhdessä, mitä muuta opetukseen voidaan sisällyttää paikallisesta kulttuurista ja traditioista, joita lapset tarvitsevat.

Aluksi Kufundassa kopioitiin tiukasti steinerkouluohjelmaa ilman paikallista mukauttamista. Aika näytti, että koulun tulee löytää myös omat, Zimbabwessa resonoivat toimintatavat. Tässä olivat avuksi koulussa työskennelleet steineropettajat ja vapaaehtoiset, jotka rohkaisivat ja antoivat tilaa joustavuudelle.

Steinerpedagogiikan myötä Kufundassa heräsi kiinnostus myös sen lähtökohtaa, antroposofiaa, kohtaan, sillä myös kylän alkulähde on henkisyydessä ja uskossa ihmisyyteen. Maaiannen mukaan antroposofisesta maailmankuvasta onkin virrannut jotain ihmisten sydämiin. Kufundasta on kasvamassa uudella tavalla henkinen, elävä yhteisö. Se ei keskity enää pelkästään fyysiseen toimintaan tai maanviljelyyn.

Kufundassa on tahdottu pitkään tämän suuntaista muutosta. Antroposofiaan ja siitä versoaviin käytännön virikkeisiin tutustumisen kautta on koettu jotain merkittävää, kulttuuriset rajat ylittävää ja zimbabwelaisille toimivaa. Ne inspiroivat kylän asukkaita ja oppilaita esimerkiksi biodynaamisen viljelyn ja inhimillisen kasvun elämänalueilla. Samoin kuin Rudolf Steinerin antamat virikkeet ovat päässeet vaikuttamaan Brasiliassa ja Kiinassa asti, myös shonalaisen kulttuurin ja antroposofian kohtaamisesta voi syntyä jotain uutta ja ainutlaatuista. Maaianne, jolla on sekä tanskalaiset että zimbabwelaiset sukujuuret, on toiminut siinä sillanrakentajana.

Antroposofit verkostoituvat Afrikassa

Antroposofinen impulssi Afrikassa ei rajoitu vain Kufundan kyläkouluun. Maaianne on osallistunut myös All African Anthropsosophic Training -konferenssien järjestämiseen. Niissä ovat tavanneet maanosan steineropettajat, biodynaamiset ja luomuviljelijät, sairaanhoitajat ja muut osaajat tutkiakseen yhdessä antroposofian käytännön potentiaalia Afrikalle.

Joitain vuosia sitten kufundalaisryhmä pääsi mukaan antroposofisen lääketieteen konferenssiin Cape Towniin, Etelä-Afrikkaan. Siellä osallistujien kesken syntyi idea vuosittaisesta, yleisestä antroposofisesta tapahtumasta, joista ensimmäinen All African Anthropsosophic Training järjestettiin Keniassa vuonna 2018. Seuraavana vuonna Maaianne tarjoutui emännöimään tämän seitsenpäiväisen konferenssin Zimbabwessa. Siihen osallistui 120 henkilöä itäisestä ja eteläisestä Afrikasta sekä Euroopasta. Mukaan kutsuttiin osallistujia myös paikallisista kylistä ja muista yhteistyötahoista.

Maaianne muistelee olleensa aluksi hermostunut, koska opettajat tulivat Saksasta, Sveitsistä ja Etelä-Afrikasta. Alkutunnelmaa väritti “ulkomaalaiset opettavat zimbabwelaisia” -asetelma. Opetus kuitenkin vastaanotettiin hyvin ja keskustelut sisäistettiin paikallisessa kontekstissa molemminpuolisen kunnioituksen ilmapiirissä. Konferenssi oli monille zimbabwelaisille ensikosketus antroposofiaan. Monille siitä muodostui syvällisin kokemus Kufundassa. Maaiannen mukaan traditionaaliset uskonnot ovat Afrikkaan levinnyttä kristinuskoa (Zimbabwessa varsinkin protestanttiset suuntaukset) holistisempia ja saavat kenties antroposofiassa lisää hengitystilaa.

Antroposofinen impulssi Afrikassa ei rajoitu vain Kufundan kyläkouluun.

Kufundalaiset ymmärsivät konferenssin myötä, että heidän tulee sitoutua myös omaan sisäiseen kasvuun ja työskentelyyn, mikäli ulkomaailmaan halutaan viedä jotain arvokasta ja ravitsevaa. Rudolf Steinerin Henkisen tiedon tie -kirjan opiskelun myötä yhteisössä heräsi kysymys “korkeammasta ihmisestä” ja siitä, miten se olisi enemmän löydettävissä ja läsnä myös Kufundassa.

Maaianne kertoo kohdanneensa ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet tähän sisäiseen työhön ja henkiseen tavoitteeseen vuoden jokaisena päivänä. Hän sanoo ottavansa vastaan kaikki antroposofian antamat suuntaviivat ja harjoitukset, jotka tukevat ihmisarvoista elämää. Käytännössä tämä on tarkoittanut Maaiannelle “todellisen työn” alkamista ja esimerkiksi sitä, että suuttuessa osaa pysähtyä ja nähdä tilanteen tai henkilön ilman tuomitsevuutta. Kysymykseen siitä, voiko antroposofia oppia jotain Afrikalta, Maaianne miettii hetken vastausta. Sitten hän sanoo: “tietämistä sydämellä, sydänyhteyttä”.

Kufundan tulevaisuuden suunnitelmia

Kufundassa uskotaan, että muutos lähtee tiedostavista ja luottavaisista ihmisistä, jotka tulevat yhteen tutkimaan sitä, mikä on heille merkityksellistä. Siten terve toiminta voi virrata. Kufunda on sitoutunut jatkuvaan oppimiseen ja opitun jakamiseen. Tietoa ja taitoja halutaan opettaa myös ulkopuolisille yhteisöille ja ihmisille jopa puoli vuotta kestävin koulutuksin. Kufunda ylläpitää tarkoitusta varten residenssiä ja oppimiskeskusta. Viime vuonna hankittu koulubussi mahdollistaa hararelais- ja muiden kauempaa tulevien lasten osallistumisen steineropetukseen.

Kufundan suunnitelmissa on syventää edelleen tietoja ja taitoja sen kolmella toiminta-alueella. Esimerkiksi naapurikylien kanssa ollaan käynnistämässä biodynaamista kumppanuusviljelyä, jonka tuotteet myydään Hararen keskiluokalle. Koronapandemia on nopeuttanut teknologian käyttönottoa myös Zimbabwen maaseudulla. Osa Kufundan työstä paikallisyhteisöjen kanssa on siirtynyt verkkoon ja osa toteutetaan hybridimuotoisesti, jossa residenssiohjelma yhdistyy moduulien itsenäisempään suorittamiseen ja vaikuttamiseen osallistujien omissa yhteisöissä.

Maaiannen mukaan pandemia opetti myös, kuinka tärkeitä tekemällä oppiminen ja käytännön toiminta ovat. Kufundassa näitä toteutetaan yksinkertaisilla projekteilla liittyen esimerkiksi terveyteen ja ravitsemukseen, puiden istutukseen ja energiatehokkaiden liesien rakentamiseen. Lisäksi koronarajoitukset vahvistivat yhteistyötä Kufundan välittömässä läheisyydessä olevien paikallisyhteisöjen kanssa ilmentäen uusia, innostavia yhteisökehitysmahdollisuuksia.

Kufunda vastaanottaa lahjoituksia, vierailijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Sen ulkopuolinen rahoitus tulee pääasiassa yksittäisiltä lahjoittajilta ja ystäviltä. Pandemia rajoitti yhteisön omaa varainhankintaa kuten tilavuokrausta muille organisaatioille. Maaiannen sanoin Kufundassa rakastetaan vapaaehtoistyöntekijöitä. Erityisesti steinerkoulun luokanopettajat ja opiskelijat ovat suuri voimavara, mutta jokainen oppimishaluinen ja panoksensa kokonaisuuteen antava on tervetullut hakemaan vapaaehtoiseksi. (Lisätietoa: www.kufunda.org/donate ja www.kufunda.org/becoming-a-volunteer.)

Artikkelin lähteet: Maaianne Knuthin sähköpostihaastattelu 27.5.2021, www.kufunda.org, radio-evolve.de/de/podcast/kufunda-creating-a-waldorf-inspired-village-in-zimbabwe, www.allafricaanthroposophictraining.org