Etsi

Hakutulokset

Pääkirjoitus
11.7.2024|Antti Filppu

Ihmiskunnan henkinen tila

Maasta versonut on vilja tämä, armaan aurinkoisen kypsyttämä. Rakas aurinko ja rakas maa, teitä emme tahdo unhoittaa. -Ruokaruno steinerkoulussa Steinerin Maatalouskurssi (1924) muistuttaa lukijaa vanhan ajan talonpoikaiskalentereiden viisaudesta. Ne sisälsivät maanläheistä tietoa planeettojen kiertoihin liittyen. Kosmiset rytmit vaikuttavat kaikkeen maataloudesta hengen viljelyyn ja kasvatukseen sekä lääketieteeseen asti. Perustojen vastaavuudet ovat samoja, tavoitteena maaperän säilyminen viljelykelpoisena...
Tiede & taide
15.2.2024|Mervi Lehmusoksa

Eurytmistin liekkiä, leikkiä ja työtä

”Kun rohkenen tähän edes ajatuksellisesti astua, kaikki vanha uupumus, turhautuminen, jopa pelko väistyy. Tilalle tulee innostus, kiinnostus, luottamus ja rakkaus elämää kohtaan”, sanoo eurytmiaterapeutti Janitta Koskinen

Tiede & taide
15.2.2024|Pentti Kananen

Johdanto mysteerinäytelmiin

Steinerin mysteerinäytelmät ovat harvinainen ilmestys kulttuurissamme. On helppo havaita, että näytelmiä ne eivät tavallisessa mielessä ole. Mutta toisaalta ei voi kieltää, etteivätkö ne kuulu taiteen alueelle. Ja aivan samalla tavalla kuin näytelmissä, niissä juoni etenee, luo jännitteitä ja vihjaa ratkaisuihin. Mutta edelleen jää kysymys: mitä ne ovat?
Pääkirjoitus
15.2.2024|Antti Filppu

Armon ja oikeuden väliltä

Minulla oli outo oivallus että luonto ei ollut jotakin ulkoista, objektien maailma joka oli ikuisesti erotettu subjekteista, vaan että kaikki ulkopuolinen läheisesti liittyi johonkin sisässämme olevaan, että nämä maailmat yhtenivät -Saul Bellow / Humboldtin lahja (suom. Kai Kaila)   Kysymys Joulupäivien kohtalosta on elänyt vuosisadan. Mitä sillä tarkoitetaan?  Taiteellishenkisenä kokemuksena sisäistettynä ei ole niin olennaista...
Uskonto & henkisyys
8.12.2023|Pekka Asikainen

Kristiyhteisö 100 vuotta – Alkuhistoriaa / Suomen Kristiyhteisön perustavat askeleet ja Helmer Knutarin henkilökuva

Syyskuussa 1922 Sveitsin Dornachissa syntyi Die Christengemeinschaft, uskonnollisen uudistumisen liike, Kristittyjen yhteisö, joka täällä sai kalevalaiselta kuulostavan nimen Kristiyhteisö. Goetheanum, Rudolf Steinerin antroposofisen työskentelyn ”kehto”, Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun ja monien antroposofisten virikkeiden keskus, tarjosi sijan myös uskonnollisen uudistusliikkeen perustamiselle. Sen varsinainen syntypaikka oli puusta veistetty ensimmäinen Goetheanum-rakennus, sen eteläisen siiven ylimmän kerroksen eurytmiasali, ns. Valkoinen sali. Tässä salissa vietettiin Kristiyhteisön ensimmäistä jumalanpalvelusta, ja siitä katsotaan uudistusliikkeen alkaneen, mutta samasta salista ensimmäisenä myös liekit löivät taivaalle joulukuun viimeisenä päivänä 1922.
Pääkirjoitus
8.12.2023|Antti Filppu

Saako olla kahvia tai teetä?

Tosiaan jokainen, joka sanoo totuuden, vie ihmiskunnan kehitystä eteenpäin…. jokainen, joka valehtelee, asettaa itselleen esteitä tielleen -Rudolf Steiner / Rosenkreuzilainen teosofia (suom. Pertti Rissanen) Yletön teenjuonti yhdistää englantilaisia ja venäläisiä. Suomalaisia ja saksalaisia pitää liikkeessä kahvi. Erilaisten terveysvaikutusten lisäksi juomilla on lievästi huumaavia piirteitä. Steiner puhui työläisesitelmissään aiheesta valaisevaan sävyyn. Addiktio syntyy jo muutaman kupillisen...
Uskonto & henkisyys
3.7.2023|Karim Tsarkov

Tuvalainen shakki ja auringon kultti (osat 1 ja 2)

Tarkastelen artikkelissani tuvalaisen shakin figuurien ja muotojen alkuperää. Tuvan shakki ei eroa sääntöjen suhteen millään tavalla shakkipelien perinteistä. Ainoa ero on itse hahmoissa ja niiden nimissä. Kuningas on istuva ruhtinas, kuningatar leopardin hahmo, lähetti kamelin hahmo, Tura (torni) pyörän / auringon hahmo, sotilas myyttisen pennun hahmo. Tämänkaltainen shakki on tunnettu muinaisista ajoista lähtien ja sitä on pidetty yhtenä niistä tyyleistä, jotka tulivat Intiasta, Persiasta ja Arabiasta Tiibetiin, Kiinan kautta Mongoliaan ja Tuvaan. Olettamus on ollut niin ehdoton, ettei mieleeni tullut epäillä sitä. Uskoin, että isäni aikoinaan lahjaksi saama pelilauta oli kiinalaisten shakkien jäljitelmä. Vasta vuosia myöhemmin nähtyäni perinteisen kiinalaisen shakkilaudan antiikkikaupassa huomasin, että se eroaa täysin tuvalaisesta. Sittemmin luin, että mongolialainen shakkilauta nappuloineen on samanlainen kuin tuvalainen. Eräässä kirjassa mestari kertoi tehneensä shakkilaudan figuureineen, joiden mongolialainen muoto on periytynyt muinaisilta esi-isiltä tähän päivään asti. 
Pääkirjoitus
2.7.2023|Antti Filppu

Ristiin laittaen ruusuin ja risuin

Annat mulle ruusun, on se viikon päästä jo roskaa Jos sanot hyvän sanan, ei se katoa koskaan -Samuli Edelmann / Jokainen teko Niin minäkin ”sain tytöiltä ruusuja, pojilta risuja”. Kirjoitin The Book of Notes (”Nuotit”) muistikirjaani kesän jälkikuvia kerran. Ruusut kuihtuivat muuttuen risuiksi, metaforina säilyen paperilla. En ollut naistenmiestä, wanna be kyllä monessakin asiassa. Toisin...
Pääkirjoitus
9.5.2023|Antti Filppu

Katsaus menneeseen ja tulevaan

“Aloitteiden toteuttaminen maailmassa ei merkitse, että meidän pitäisi aina taistella jotakin vastaan, sillä taistelussa nämä aloitteet helposti vääristyvät. Steiner varoittaa tästä, koska siihen aikaan oli muotia ‘taistella materialismia vastaan’. Taistelunhalu on usein merkki valtapyrkimyksestä. Aloitteet saattavat vääristyä, koska aloitteen tekijällä on sisäinen valtapyrkimys, jolloin hän sitoutuu jonkin vastustajan voittamiseen. Silloin jää se olennainen työ, joka...
Talous & yhteiskunta
30.3.2023|Pentti Aaltonen

Kaikki nämä vuodet – olisiko syytä juhlia Takojan 50-vuotista taivalta?

Kuulin, että Takojan tulevaisuus olisi epävarmalla pohjalla. Toivon sydämestäni, että lehti voi jatkaa ja ilmestyä neljästi vuodessa ainakin 2023 vielä. Sen aikana voisi Takojan tulevaisuudesta käydä laajempaakin keskustelua. Ehkä löytyisi ihmisiä, jotka eri tavoin, kirjoittamalla, auttamalla lehden markkinoinnissa, ideoimalla ja – tärkeätä kyllä – tukemalla taloudellisesti mahdollistaisivat Takojan jatkumisen. Sillä Takoja on ainoa suomalainen tämän päivän tapahtumia ja niiden taustoja antroposofisista näkökulmista edes jotensakin ajantasaisesti peilaava julkaisu, joka on kaikkien halukkaiden hankittavissa. 
Pääkirjoitus
11.7.2024|Antti Filppu

Ihmiskunnan henkinen tila
Tiede & taide
15.2.2024|Mervi Lehmusoksa

Eurytmistin liekkiä, leikkiä ja työtä
Tiede & taide
15.2.2024|Pentti Kananen

Johdanto mysteerinäytelmiin
Pääkirjoitus
15.2.2024|Antti Filppu

Armon ja oikeuden väliltä
Uskonto & henkisyys
8.12.2023|Pekka Asikainen

Kristiyhteisö 100 vuotta – Alkuhistoriaa / Suomen Kristiyhteisön perustavat askeleet ja Helmer Knutarin henkilökuva
Pääkirjoitus
8.12.2023|Antti Filppu

Saako olla kahvia tai teetä?
Uskonto & henkisyys
3.7.2023|Karim Tsarkov

Tuvalainen shakki ja auringon kultti (osat 1 ja 2)
Pääkirjoitus
2.7.2023|Antti Filppu

Ristiin laittaen ruusuin ja risuin
Pääkirjoitus
9.5.2023|Antti Filppu

Katsaus menneeseen ja tulevaan
Talous & yhteiskunta
30.3.2023|Pentti Aaltonen

Kaikki nämä vuodet – olisiko syytä juhlia Takojan 50-vuotista taivalta?

Viimeisimmät artikkelit

Pääkirjoitus

Ihmiskunnan henkinen tila

11.7.2024|Antti Filppu

Armon ja oikeuden väliltä

15.2.2024|Antti Filppu

Saako olla kahvia tai teetä?

8.12.2023|Antti Filppu
Tiede & taide

Eurytmistin liekkiä, leikkiä ja työtä

15.2.2024|Mervi Lehmusoksa

Johdanto mysteerinäytelmiin

15.2.2024|Pentti Kananen

Äänen vapauttaminen – Christiaan Boelen haastattelu

30.3.2023|Matthew Thurber
Uskonto & henkisyys

Kristiyhteisö 100 vuotta – Alkuhistoriaa / Suomen Kristiyhteisön perustavat askeleet ja Helmer Knutarin henkilökuva

8.12.2023|Pekka Asikainen

Tuvalainen shakki ja auringon kultti (osat 1 ja 2)

3.7.2023|Karim Tsarkov

Rudolf Steinerin opetuksia kuolemanjälkeisestä elämästä

12.4.2022|Antti Savinainen
Talous & yhteiskunta

Kaikki nämä vuodet – olisiko syytä juhlia Takojan 50-vuotista taivalta?

30.3.2023|Pentti Aaltonen

Sodan tuolla puolen

12.4.2022|Pentti Kananen

Anton Kimpfler – antroposofisen hengentieteen yleisinhimillisyyden välittäjä

20.12.2021|Sirpa Turunen-Viljanmaa, Marja Mannaberg, Elvi Savolainen