Tiede & taide

Eurytmistin liekkiä, leikkiä ja työtä

”Kun rohkenen tähän edes ajatuksellisesti astua, kaikki vanha uupumus, turhautuminen, jopa pelko väistyy. Tilalle tulee innostus, kiinnostus, luottamus ja rakkaus elämää kohtaan”, sanoo eurytmiaterapeutti Janitta Koskinen

Janitta Koskisen tie erilaisten opintojen ja työtehtävien kautta tähän hetkeen on ollut monialaista ja -ammatillista.

Lapsuuden haave muusikon ammatista vei opiskelemaan Tampereelle musiikkipedagogiikkaa. Mutta opinnot vaihtuivat Helsinkiin Snellman-korkeakouluun. Aloitettuaan  vuonna 1999 yleisopintovuoden hän tunnisti eurytmiassa jotakin sellaista, mitä tahtoi seurata.

Janitta valmistui eurytmistiksi Snellman-korkeakoulusta 2007 ja työskenteli aluksi steinerkoulun eurytmian opettajana. ”Opettajuus ja koululuokkien kanssa työskentely ei ole kuitenkaan ollut minulle se sisin kutsumus, vaikka tästä tehtävästä olen toki oppinut paljon.” Noin 30-vuotiaana hän koki tärkeäksi saada myös yhteiskunnallisesti hyväksytyn ammatin ja ajatteli terapiatyön olevan itselleen luontaista. Hän hakeutui opiskelemaan toimintaterapiaa. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli muun muassa aikuispsykiatriassa ja työhönvalmennuksessa.

”Psykiatrian poliklinikka on mielenkiintoinen paikka. Esimerkiksi psykoosi oli ilmiönä paljon monimuotoisempaa ja syvällisempää, kuin olin ennen tätä työkokemusta ajatellut. Vaikka psykiatrinen hoitojärjestelmä on monella tapaa raskas ja ahdas, oli itse työssä myös yllättävän paljon keveyttä, valoa ja ihmiskohtaamisissa syntyvää merkityksellisyyttä. Eurytmia ja antroposofia ovat  kuitenkin olleet minulle koko ajan ikään kuin sisin virta.” Lopulta eurytmiaterapiaopinnot olivat Janitalle todellisempi väylä terapiatyöhön.

”Kun terapiatyön taustalla on henkinen ihmiskuva, avautuu koko tehtävään aivan toisenlainen näkymä: niin paljon enemmän toivoa, merkitystä ja tarkoitusta sisältävä.” Opiskeltuaan eurytimiaterapeutiksi Järnassa, Ruotsissa,hän on työskennellyt eurytmiaterapeuttina vuodesta 2018.

Janitta täytti 42 vuotta vuonna 2021. Hän osasi jo odottaa, että siirtymä Mars-planeetan voimien alle toisi mukanaan muutosta. ”Siitä alkoi iso sisäisten ja ulkoisten  muutosten sarja, joka pakotti katsomaan asioita hyvin rehellisesti. Asiat, jotka antavat meille ulkoista turvallisuuden tunnetta, voivat saada hyvin voimakkaan otteen sisäisestä ja määritellä monia valintojamme, usein jopa huomaamattamme. Jäämme kiinni toimimattomaan ihmissuhteeseen, työpaikkaan tai ulkoisen statuksen luomaan kuplaan, joka tarjoaa elämälle tietyn vakauden, mutta ei vapautta. Tämä on voimakkaasti ilmaistu, enkä lähtisi arvioimaan kenenkään toisen tilannetta ulkoapäin. Mutta omia valintojaan ja niiden pohjalla vaikuttavia voimia on ihan hyvä välillä ravistella ja kyseenalaistaa.”

Janitta kokee, että Mars-voima on puhdistava, terveellä tavalla suoraviivainen ja jopa ehdoton. Mars on myös aloitteellisuuden planeetta. Olennaista on saattaa asioita liikkeeseen. Kaikki ei aina onnistu, tulee esteitä, epäonnistumisia ja kompurointia, mutta tässäkin katsomme turhan helposti ulkoiseen. Ehkä tärkeämpää onkin lopulta sisäinen voima ja rohkeus, joka on saavutettavissa vain sen kautta, että on todellinen mahdollisuus myös epäonnistua.

Eurytmian harjoittamisesta ja harrastamisesta

Eurytmia on kokemuksellista antroposofiaa, jossa ollaan suoraan yhteydessä niihin voimiin ja olentoihin, jotka ovat maailman ja oman olemuksemme luojia, hoivaajia ja ylläpitäjiä. Toisin sanoen, henkisen maailman ymmärtämistä liikekokemuksena!

”Näkisin, että on tärkeää tehdä eurytmiaa niin, että nostamme myös tietoisuuteen ja vapaaseen keskusteluun sitä, mitä olemme kokeneet. Se, minkä on oman olemuksensa kautta kokenut, on ihmiselle totta. Joskus olemme epävarmoja luottamaan omaan kokemukseemme tai pelkäämme sen esiin tuomista. Kun työskentelemme yhdessä, on kuitenkin yhtä mielenkiintoista huomata samankaltaisia kuin täysin vastakkaisiakin kokemuksia. Kun ryhmä lämpenee työskentelemään yhdessä, ja kun mukaan kutoutuu huumorin tuomaa lempeyttä ja keveyttä, voidaan syviäkin asioita tutkia yhdessä, luottamuksen ja hyväksynnän ilmapiirissä.”

Ihmisillä on mahdollisuus ymmärtää koko olemuksellaan, kuinka paljon erilaisia vaihtoehtoja ja väyliä meillä onkaan, kun vapautamme ajattelua ja löydämme elävän suhteen maailmaan, toisiimme ja itseemme. ”Eurytmia tekee hyvää kaikille, koska myös ajattelumme lepää eteerisissä voimissa.”

Janittan mielestä eurytmiaterapia, itsenäisenä osana laajempaa antroposofisen lääketieteen kokonaisuutta, asettuu mekanisoituvan lääketieteen ja monien erilaisten henkisten parannuskeinojen välille kristillisenä parantamisen tienä. Tätä tietä voi kulkea vain kunnioittamalla ihmisen vapaata yksilöllisyyttä ja siinä elävää kehityspotentiaalia.

“Jos katsomme vain oireita, voi lievitystä ja parannusta löytyä monesta eri suunnasta, ja joskus se todella on tarpeen.” Mieleen on jäänyt hollantilaisen antroposofisen lääkärin Joop van Damin kysymys: Parannummeko sairaudesta vai sairauden kautta? “Sairaus on oikeastaan kehitystapahtuma, kuten elämä muutenkin. Kun asiaa katsoo tältä kannalta, voi ihmisessä elää yhtä aikaa paranemisen tahto ja sairauden täydellinen hyväksyntä.”

”Eurytmiaterapia on vapauden terapiaa, jossa tavoitteena on se, että ihminen saa käyttöönsä voimat, joita hän paranemisensa tiellä tarvitsee.” Sitä, mitä ihminen oman minänsä voimasta ja tahdosta tekee oman parantumisensa tiellä, ei voi rajoittaa millään ulkoisella lainsäädännöllä. Tämä edellyttää toki sitä, että ihmisellä on aidosti mahdollisuuksia toimia itsestään käsin.

“Säännöllinen eurytmiaterapiaharjoitusten tekeminen voi olla myös haastavaa, koska olemme niin kiinni ulkoisen viihteen tarjoamissa koukuissa tai aivan liian ylikuormitettuja työn ja erilaisten vastuiden alla. Ihmisten vapaudesta käydään valtavaa taistelua ja lopulta jokainen joutuu itse raivaamaan omassa sielussaan sen pienen tilan, josta käsin voi vapaana ihmisenä toimia. Toki – ja onneksi voimme tässä toisiamme auttaa ja inspiroida, siksi elävä yhteys toisiin on niin tärkeä.”

Kreikankielisen sanan therapeia yksi merkitys on palvella. Se on Janittasta kaunis lähestymistapa terapiatyöhön. ”Asetun tehtävään, en edes rooliin, vaan väliaikaiseen tehtävään, jonka toivon palvelevan toista ihmistä hänen kehitystiellään. Ja lopulta, tämä kehitystie on meille yhteinen.”

Työstä ja tulevaisuudesta

Antroposofia on tarkoitettu elettäväksi, yksilöllisesti ja vapaasti. “Antroposofian opiskelu, johon myös eurytmian opiskelu ja harjoittaminen lukeutuu, muuntaa syvällisesti ihmisen sielua ja elämänasennetta.” Janitta nostaa esiin Steinerin kirjoituksista esimerkiksi seuraavan kohdan:

Ihmisen perussynti on se, että hän tahtoo oppia tuntemaan vain sen, mikä on katoavaa. Sillä tavoin hän kääntyy pois ikuisesta. Elämästä tulee hänelle vaara. Kaikki, mitä hänelle tapahtuu, on lähtöisin elämästä. Mutta nämä tapahtumat menettävät vangitsevan voimansa, ellei ihminen enää anna tälle elämälle ehdotonta arvoa. Silloin hän saa takaisin viattomuutensa. Hän irtaantuu niin sanotusta elämän vakavuudesta ja voi tavallaan palata takaisin lapsuuteen. Aikuinen pitää tärkeänä monta asiaa, jolla lapsi leikkii. Mutta hänestä, joka on saavuttanut tiedon, tulee kuin lapsi. ”Vakavat arvot” kadottavat arvonsa, kun niitä katsotaan ikuisuuden kannalta. Elämä näyttäytyy silloin leikiksi. Mikä on perussynti? Se, että suunnataan korkein vakavuus sellaiseen, mihin ei pitäisi suhtautua vakavasti. Jumala on ikään kuin vuodattanut itsensä olioiden maailmaan. Se, jolle oliot ovat olemassa ilman Jumalaa, suuntaa vakavuutensa ”Jumalan hautaan”. Hänen pitäisi leikkiä sillä kuin lapsi, mutta suunnata vakava pyrkimyksensä sen jumalallisen tavoittamiseen, mikä siihen kätkeytyy.” 

Elämänkysymystään Janitta pohtii näin: “Uskaltaisinko elää niin, että työstä ja sen ulkoisista muodoista tuleekin vapaa leikki, kokeilu, eksperimentti – ja että samaan aikaan voisin suunnata täyden vakavuuden siihen, joka meille tämän elämän antaa. Jostain syystä, kun rohkenen tähän edes ajatuksellisesti astua, kaikki vanha uupumus, turhautuminen, jopa pelko väistyy. Tilalle tulee innostus, kiinnostus, luottamus ja rakkaus elämää kohtaan.”

Kysymys erilaisista rakenteista ja mahdollisuuksista työskennellä niiden sisällä elävästi ja elämänvoimia kunnioittaen, on ollut pitkään työn alla. Ei pelkästään ajatuksellisesti vaan myös henkilökohtaisena voimavarakysymyksenä. “Olen aina halunnut ajatella, että yhteisöt ja organisaatiot elävät ja kehittyvät ihmisten kautta, niinhän se luultavasti onkin. Toisaalta on tilanteita, jossa on uskallettava astua vanhasta muodosta ulos ja luoda rinnalle uutta. Molempia tarvitaan, ehkä nämä kaksi impulssia voivat elää myös yhdessä ihmisessä rinnakkain.”

Tällä hetkellä Janitta tekee työtä monin eri tavoin. “Yritän aktiivisesti erottaa työn käsitteen rahasta, tehdä niin sisäisesti. Työ on sitä, mitä teen toisille vapaana lahjana. Mikä vapauden riemu on tehdä jotakin asian itsensä takia! Olen tällä hetkellä eurytmiaterapeuttina Elias-koulussa, pidän avoimia eurytmiakursseja ja tarjoan eurytmiaterapiaa omalla toiminimellä. Tulin mukaan Takojan toimituskuntaan ja olen tehnyt tilaa myös ihan uudelle aloitteelle vapaan eurytmiakoulutuksen mahdollistamiseksi. Taiteellinen työ Eurytmia Ariel -ryhmässä on myös tärkeä osa kokonaisuutta, harjoittelemme yhdessä joka viikko. Tämän kaiken ajattelen työkseni. Itse asiassa vähensin tuntimäärääni palkkatyössä, jotta voin tehdä myös muut työni hyvin.

Huilunsoiton opettajani sanoi minulle aikanaan, että todellinen muusikko tekee työtään, vaikka saisi vain näkkileipää palkaksi. Totesin silloin, että sellaista paloa ja kutsumusta minulla ei muusikon ammattiin ollut. Eurytmia ja työ antroposofian alueella on nyt minulle sitä, missä tämä toteutuu ja olen siitä syvästi onnellinen. Ja tietysti kiitollinen siitäkin, että palkka on toistaiseksi tullut ihan rahana. On mukava kuitenkin itse ostaa ne näkkileivät.”

Vapaa Eurytmiakoulu

Janitta tuli mukaan eurytmiakoulun kollegioon joitakin vuosia sitten ja kypsytteli melko pitkään kysymystä koulutuksen jatkosta. Erilaisten ihmiskohtaamisten ja monien keskustelujen kautta syntyi hyvin luonnollisella tavalla ajatus uudesta koulusta, vastauksena koulutuksesta kiinnostuneiden ihmisten kysymyksiin ja tarpeisiin.

”Aloitteeseen liittyy myös oma henkilökohtainen kysymykseni: onko mahdollista synnyttää ulkoinen rakenne elävästä substanssista ja prosessista käsin? Rakenne, joka tekisi todella tilaa elävälle prosessille ja kehittyisi sen mukana.”

Eurytmiakoulutus on henkinen koulutustie ja jokaiselle elävä, yksilöllinen prosessi. Siksi se ei voi liikaa yrittää mukautua muiden koulutusten normeihin ja tavoitteisiin.

”Näkisin tärkeänä, että on ihmisiä, jotka kantavat eurytmian impulssia itsessään ja luovat siitä käsin muotoja toimia tässä maailmassa. Eurytmistin tulevaisuus nähdään perinteisesti steinerkoulussa, mutta olisiko meidän mahdollista tehdä työtämme myös monissa muissa yhteyksissä? Eikö kuitenkin ole niin, että ihmiset oman vapaan yksilöllisyytensä kautta muuntavat maailmaa, luovat uusia muotoja toimia ja elää, myös taloudellisesti. On todella, siis todella tärkeää, että steinerkouluissa on eurytmiaa, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että eurytmia elää maailmassa: taiteena, terapiana, harrastusmahdollisuutena ja myös yhtenä keinona tutkia antroposofiaa ja ihmisyyttä.”

Vapaa Eurytmiakoulu toimii osa-aikaisena koulutustienä ja sille on myönnetty kansainväliseen eurytmistin diplomiin oikeuttava lupa. Diplomin myöntää Goetheanumin puhe- ja musiikkitaiteiden jaosto ja tällä diplomilla on työllistytty oikein hyvin myös steinerkoulujen eurytmiaopettajan tehtäviin. “Olisin iloinen, jos näkisin eurytmian kehittyvän ja elävän myös monissa muissa yhteyksissä.”

Itselleen eräänlainen motto tämän aloitteen kanssa on ollut opettajan ja kollegan Irmeli Salomaan lausahdus: ”Ei se ole mahdotonta”.  Janitan mukaan usein se, mikä luo mahdottoman, on oma tapamme ajatella ja asennoitua. “Eurytmian eteen tulee aina esteitä, koska on olemassa olentoja, jotka eivät tahdo eurytmian elävän maailmassa. Tämä on kuin luonnonlaki, eikä sitä pidä pelästyä.”

Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, että Suomessa on tällä hetkellä kaksi  eurytmiakoulutukseen tähtäävää aloitetta. Eurytmia todella elää nyt ajassa! Snellman-korkeakoulu tarjoaa kokoaikaista koulutusta, Vapaa Eurytmiakoulu pyrkii luomaan tietä osa-aikaisena, työn ohella tapahtuvana prosessina.  “Näkisin, että voimme elää rinnakkain ja toisiamme kunnioittaen. Suomessa eurytmistien historiaan mahtuu paljon myös kipeitä asioita. Ehkä sekin saa mahdollisuuden muuntua, jos kunnioitamme toistemme vapautta, erilaisuutta ja toisaalta tunnustamme eurytmian olevan meille yhteistä.”

Janitta toteaa lopuksi: “Olen sanonut sisäisesti kyllä tietyille aloitteille ja asioille. Se, mikä lopulta kantaa ja kasvaa, ei ole suoraan minun käsissäni. Kuitenkin huomaan, että henkinen maailma vastaa, kun sanoo ‘kyllä’ tai myös ‘ei. Se vastaa erilaisten ihmisiltä tulevien kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden muodossa. Henkinen maailma myös auttaa, kun suunta on oikea. Rudolf Steinerin sanoihin nojaten, mahdollisuudet antroposofian toiminnalle maailmassa ovat rajattomat ja kohtalon voimat tuovat eteemme juuri ne tehtävät, joiden kautta voimme kehittää voimiamme edelleen – kunhan vakaasti luotamme siihen. Luottamus on suunnaton voima, ehkä jopa täysin uusia mahdollisuuksia luova.”

Artikkeli on julkaistu Takojan numerossa 1/22

Viimeisimmät artikkelit