Talous & yhteiskunta

30.3.2023|Pentti Aaltonen

Kaikki nämä vuodet – olisiko syytä juhlia Takojan 50-vuotista taivalta?

Kuulin, että Takojan tulevaisuus olisi epävarmalla pohjalla. Toivon sydämestäni, että lehti voi jatkaa ja ilmestyä neljästi vuodessa ainakin 2023 vielä. Sen aikana voisi Takojan tulevaisuudesta käydä laajempaakin keskustelua. Ehkä löytyisi ihmisiä, jotka eri tavoin, kirjoittamalla, auttamalla lehden markkinoinnissa, ideoimalla ja – tärkeätä kyllä – tukemalla taloudellisesti mahdollistaisivat Takojan jatkumisen. Sillä Takoja on ainoa suomalainen tämän päivän tapahtumia ja niiden taustoja antroposofisista näkökulmista edes jotensakin ajantasaisesti peilaava julkaisu, joka on kaikkien halukkaiden hankittavissa.

12.4.2022|Pentti Kananen

Sodan tuolla puolen

Sodan jälkeen seuraa rauha. Rauha on merkinnyt Euroopassa vuoden 1648 Westfalenin rauhansopimuksen jälkeen sopimuksia rauhasta, joka voitaisiin ylläpitää määräämättömiä aikoja. Rauhansopimukset ovat olleet ihmiskunnan korkeahetkiä, joissa apua ihmisenä olemiseen on haettu sodan jälkeisissä tunnelmissa.

Talous & yhteiskunta

20.12.2021|Sirpa Turunen-Viljanmaa, Marja Mannaberg, Elvi Savolainen

Anton Kimpfler – antroposofisen hengentieteen yleisinhimillisyyden välittäjä

Suomalaisen kesän valovoimat eivät hiipuneet pandemiankaan aikana: Vihdin antroposofinen työryhmä järjesti elokuun alussa 2021 jo tuttuun tapaan kesäseminaarin perinteikkäässä Päivölän virkistyskodissa Nummelassa. Kirjailija Anton Kimpfler ja pianisti Steffen Hartmann alustivat ja esitelmöivät pääteemanaan ”Terveen keskuksen etsintää” kolmelta näkökannalta: suhteessa omaan itseemme, suhteessa toisiin ihmisiin ja suhteessa maailman kokonaisuuteen ja sen ongelmiin. Mitä parantavia virikkeitä vaikuttaa ajassamme ja mistä voimme löytää niitä ja saada tukea? Seminaarin ohjelmaan sisältyi myös antroposofisen lääkärin Michael Hufschmidtin terapeuttinen seminaari. Iltaesitelmiin virittäydyimme Steffen Harmannin ystävän, ensi kertaa Suomessa vierailleen Almuth Steffensin ohjaamin eurytmiaharjoituksin. Tutustuimme syvällisiin ajatuksiin, harjoittelimme aktiivista kuuntelua, keskustelimme ja keräsimme uusia voimia talven varalle. Steffen Hartmannin konsertti ”Vapaus ja apokalypsi” Vihdin seurakuntatalossa oli vaikuttava ja kaunis päätös seminaarille. Konsertissa kuultiin Beethovenin myöhempiä pianosonaatteja ja Torben Maiwaldin moderni Chaconne.

Talous & yhteiskunta

20.12.2021|Hannu Tuovinen & Outi Vallius

Tulevaisuus ei ole menneisyyden jatke – elämänkaarityö avaa polkuja tulevaisuuteen

Rudolf Steiner on todennut, että tulevaisuus tulee elämäämme kapinallisena häirikkönä. Se kohtelee meitä miten haluaa, heittää kapuloista rattaisiin tai antaa onnenpotkuja. Voimme vastustella tai yrittää livahtaa karkuun, voimme tuntea suurta onnea tai hyristä tyytyväisyyttä, mutta ketään ei ole koskaan vapautettu elämään kuuluvista kokemuksista. Kaikki muuttuu, on alkuja, on loppuja, asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaan.

Talous & yhteiskunta

20.12.2021|Johannes Mosmann

Miten torjua uusliberalismia? Laajennettu demokratia – osa 1/2

Johannes Mosmann tarkastelee artikkelissa demokratian ja liberalismin toimivuutta nyky-yhteiskunnassa. Liberalistien alkuperäisiin teemoihin ja erilaisiin esimerkkeihin viitaten hän rakentaa perusteita talouselämän irrottamiselle valtion ja pääoman otteesta. Samoin hän selventää yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa talouselämän muutoksessa sekä päätyy hahmottelemaan erilaisiin kuluttajien ja tuottajien yhteenliittymiin, assosiaatioihin, perustuvaa talousjärjestelmää.

Talous & yhteiskunta

5.10.2021|Laura Krook

100 vuotta Joseph Beuysin syntymästä

Saksalaisen taiteilijan Joseph Beuysin (12.5.1921-23.1.1986) syntymästä on tänä vuonna kulunut 100 vuotta. Hänen kokonaisvaltaisesta taidefilosofiastaan ja käsitetaiteestaan on kirjoittanut Takojassa aiemminkin muun muassa Erkki Pirtola. Suomessa hänen näyttelyitään on pidetty Tampereen Sara Hildenin taidemuseossa vuonna 1986 ja viimeksi isompi näyttely Espoon Emmassa 2017. Nyt Beuysin juhlavuotena tuntuu tärkeältä tarkastella, miten hänen kokonaisvaltainen käsityksensä TAITEESTA inhimillisen luovan voiman elämänalueena ja yhteiskunnallisena toimintakenttänä kantavat tänä päivänä.

Talous & yhteiskunta

5.10.2021|Kerttu Willamo

Urheilu ja uskonnollisuus tuottavat yhteisöllisyyttä ja iloa, mutta millä hinnalla?

Sekä uskonto ja henkisyys että urheilukulttuuri ovat asioita, jotka tuottavat uskonnon harjoittajalle ja urheilun harrastajalle tai katsojalle iloa, esikuvia ja yhteisöllisyyden tunnetta. Urheilu ja henkinen elämä ovat vahvoja identiteetin rakentajia. Silti molemmista löytyy myös ongelmallinen puoli. Urheilukulttuurin ja suurten arvokisojen varjopuoli näyttäytyy erityisesti Tokion olympialaisten jälkimainingeissa.

Talous & yhteiskunta

5.10.2021|Anja Riska

Menneisyys on meissä

Viime vuosina on valtioiden harjoittama kolonialisaatio puhuttanut maailmalla ja historian räikeät kolonialismin muodot, valtiollinen, poliittinen ja taloudellinen vallankäyttö ja riisto on yleisesti tuomittu. Nyt on alettu kiinnittää huomio myös hienovaraisempiin kulttuurikolonialismin muotoihin. Esimerkiksi Perry Myers on Journal of European Studies-lehdessä esittänyt, että Rudolf Steinerin antroposofiasta löytyy kolonialistista mielenmaisemaa ja Kerttu Willamo on Takoja-lehdessä 21/1 pohtinut antroposofisten käytänteiden kohdalla vallan epätasaista jakautumista eri kulttuurien välillä

Talous & yhteiskunta

5.10.2021|Maija Pietikäinen

Osuuskunta Ciris – kulttuuritahtoa ja kulttuuritekoja

Osuuskunta Ciris on toiminut kirjankustantamona jo lähes vuosikymmenen ajan, mutta se on yhä monelle kirjallisuudesta kiinnostuneelle lähes tuntematon tekijä kustantamisen saralla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutustuttaa lukijat tämän aktiivisen kulttuuritoimijan alkuvaiheisiin, profiiliin, kokemuksiin ja haasteisiin kustannusalan dynaamisella, kirjavalla ja kiinnostavalla kentällä.

Talous & yhteiskunta

1.7.2021|Katarina Rehnström

Kouluruokaa kestävän periaatteen mukaisesti

Tammisaaren Steinerkoulu tarjoaa ainoana kouluna Suomessa itämeriystävällistä kouluruokaa. Koulun noudattama ”Diet for a green planet” ohjelma kannustaa muun muassa syömään vähemmän lihaa, enemmän kasviksia ja paikallisesti tuotettua ruokaa. Käytännön muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikki mukaan: henkilökunta, oppilaat ja vanhemmat.