Lähikuvassa Pentti Aaltonen

Menneisyys on läsnä Pentti Aaltosen nykyisessä asuinpaikassa, edesmenneen isänsä 1950-luvulla rakentamassa omakotitalossa Loimaalla. Pihapiiri rakennuksineen, huonekalut ja esineet ovat muistuttamassa kasvuvuosista ja perhe-elämästä turvallisen kodin suojissa 18-vuotiaaksi asti. Talo on nyt siirtynyt Pentin haltuun, ja syksyn lehtien haravointi pihalla on ollut osa ulkoilua viime aikoina. Helsingistä muuton ja monenlaisten käytännön toimien ohella hän on jatkanut etätyönä kirjojen julkaisutoimintaa.

Pentti Aaltonen kokee että omien vanhempiensa elämään liittyvien asioiden muistelun myötä myös Suomen historian pidemmät kaaret alkavat paremmin hahmottua ja konkretisoitua. Hänen vanhempansa Paavo ja Jenny Aaltonen olivat varsinaissuomalaisia, isä alkuaan Paattisilta ja äiti loimaalaisesta maalaistalosta. Isä Paavon varhaisvaiheisiin liittyy orvoksi jääminen, nuorukaiseksi vartuttua jatkosotaan joutuminen. Loimaan viljavaraston työntekijänä pitkän uran tehnyt isä eli keittäjänä työskennelleen äidin kuoleman (1982) jälkeen leskenä talossa omaan liikenneonnettomuudessa tapahtuneeseen kuolemaansa (1998) saakka.

Pentti kertoo olleensa lapsena pitkään ”unelias, ei kovin tietoinen”. Leikkitoverina oli varhaisvuosina naapurin poika. Paikalliseen oppikouluun hän ”tuli pyrkineeksi” lähinnä äidin kannustuksen ansiosta. Aluksi hieman tahmea koulunkäynti alkoi vähitellen sujua. ”Huomasin pärjääväni erityisesti matematiikassa, josta oppiaineena tykkäsin. Melko huonoa itsetuntoa kohensi, kun huomasi ymmärtävänsä jotakin sellaista vaikeanakin pidettyä kuin matematiikka. Ajattelussa saattoi liittyä johonkin itseä laajempaan, se oli eräänlainen vertailukohta: en ole täysi nolla kuitenkaan! Yleistieto ja historia kiinnostivat erityisesti. Koulukirjojen ohella luin mm. ufoista, historian suurmiehistä ja nuorempana Tarzanin seikkailuista. Ernest Thompson

Setonin ’Eläinten sankareita’ kosketti.” Lukuharrastus laajeni lukioaikana kattamaan yleistietoa kaikilta aloilta. Aaltonen kirjoitti hyvin arvosanoin (5 laudaturia) ylioppilaaksi v.1977. Teoreettisen fysiikan opinnot Turun yliopistossa alkoivat saman vuoden syksyllä. Opintoihin sisältyi vuoden kestänyt intensiivinen jakso kvanttifysiikan parissa. Hän ajatteli fysiikan antavan laajan pohjan asioiden ymmärtämiselle.

Nuoruusvuosien totuuden etsimisestään Pentti sanoo: ”En kokenut olevani ateisti, mutta luterilainen uskonto ei tarjonnut minulle juuri mitään, vaikka uskonnonopettaja Kalle Ylikännö oli erittäin sympaattinen. Lukiossa nousivat esiin maailmanuskonnot. Silloin ajattelin, että miksi jonkun pitäisi olla luterilainen vain, koska on sattunut syntymään tänne.” Teoreettinen fysiikka ei kuitenkaan vastannut hänen perimmäisiin kysymyksiinsä olemassaolon luonteesta.

Liittoon töihin

Pentti Aaltonen opiskeli Snellman-korkeakoulun yleisopintovuodella 1982–83. Tämän jälkeen hän sai työtarjouksen Antroposofisen liiton taholta uuden painokoneen käyttöön perehtymisestä ja käyttämisestä. Iso kone oli kuitenkin Uudenmaankadun tiloihin pitemmän päälle sopimaton. Innokas Pentti sen sijaan oli tehtäviinsä sopiva, ja hän laajensikin vuosien mittaan osaamistaan julkaisujen toimittamisen eri työvaiheissa. Hän aloitti työt liiton suunnittelusihteerin Matti Kuuselan apulaisena ja Takoja-lehden taittajana sekä toimituskunnan jäsenenä. Vuonna 2002 hänestä tuli Takojan pitkäaikainen päätoimittaja viime vuoteen asti. Antroposofisen liiton julkaisutoimittajana Aaltonen on toimittanut yli 150 kirjaa, ja tämä työ jatkuu yhä.

Pentti kertoo Takoja-uransa alkuvuosista, ”kisällivuosistaan”: ”Liitossa todella ahkeroitiin, vallitsi hyvä yhdessä tekemisen työtunnelma. Toiminnan eri osa- alueet hoituivat, oli käsiä tekemään. Arkkitehtitaustallaan päätoimittaja Matti Kuusela opetti minulle graafista suunnittelua ja tekstien korjaamista ja toimittamista. Huolehdin julkaisutoiminnasta, taitoin lehteä ja kirjoja valopöydällä liimaten. – Mukaan tuli sitten myös Markku Maula, joka sijaisti minua ensin ollessani siviilipalveluksessa ja hoiti toimistossa Liiton asioita ja mm. sosiaalisia suhteita, keskusteluja kävijöiden ja puhelinsoittajien kanssa. Jatkuva puheensorina alkoi kuitenkin vuosien kuluessa häiritä toimitustyötä ja siirryinkin sitten omaan työhuoneeseeni v.1996. Työrauha parani.”

Antroposofiassa tarvitaan mielestäni käsitteiden ohella myös havaintoa, kokijoita, henkistä tietoisuutta, muuten uhkaa kirjanoppineisuuden vaara.

Pentti muistelee erityisellä lämmöllä Markku Maulan kanssa peräti 28 vuotta liiton toimistolla kestänyttä hedelmällistä yhteistyötä ja lounastaukojen hyviä keskusteluja. Kaverukset ovat olleet aktiivisia toimijoita myös Torstai-iltojen keskusteluklubien järjestäjinä yhdessä Natalia Haarahiltusen kanssa. ”Se oli meiltä vuosina 2009–2020 yritys vapaamuotoisemman keskustelun aikaansaamiseksi antroposofisesta näkökulmasta. Välillä tuntui kuitenkin, että Torstaiklubi oli osalta antroposofiasta kiinnostuneita saanut jonkin leiman, ja vuosien kuluessa erilaisia näkökulmia edustavien määrä väheni, mikä oli surullista ja vastoin tarkoitustamme. Omiin kuppikuntiin lokeroitumisen vaara on omissakin piireissämme olemassa. – Helsingin antroposofisessa työpiirissä olen ollut vuosikaudet suunnitteluryhmässä. Koin mielekkäänä sen, että saatoimme kutsua erilaisia antroposofisia puhujia viikonloppuseminaareihin. Antroposofiassa tarvitaan mielestäni käsitteiden ohella myös havaintoa, kokijoita, henkistä tietoisuutta, muuten uhkaa kirjanoppineisuuden vaara. Vierainamme ovat olleet mm. norjalainen näkijä ja parantaja Are Thoresen¹Thoresen, Are (2020): Sähkömagneettinen säteily – voiko säteilyn haitan neutralisoida ja jopa tehdä hyödylliseksi? Takoja 2/2020, israelilainen visionääri Yeshayahu Ben-Aharon²Ben-Aharon, Yeshayahu (2004): 20. ja 21. vuosisadan apokalypsi. Aikamme historiaa antroposofian näkökulmasta. Suomen antroposofinen liitto sekä saksalaiset antroposofinen lääkäri Volker Fintelmann³Fintelmann, Volker (2009): Intuitiivinen lääketiede. Antroposofinen lääketiede käytännössä: perusteet, hoitoaiheet, hoitosuositukset. Suomen antroposofinen liitto, kirjailija Peter Tradowsky⁴Tradowsky, Peter (2010): Ja valo loisti pimeyteen. Suomen antroposofinen liitto. sekä henkinen tutkija Judith von Halle .”

Pentti Aaltonen sanoo olevansa elämälle kiitollinen siitä, että hänellä on ollut mahdollisuus tehdä 38-vuotisen työuransa antroposofian parissa.

Antroposofisen liiton pitkäaikaisen luottotyöntekijän ammatillinen leipäpuu ei ehkä ole ollut taloudellisesti kovin mittava mutta henkisesti varmaan sitäkin hedelmällisempi: ajattelun, päänvoimien ohella Pentti toteuttanut antroposofista virikettä maailmassa myös sydämen ja tahdon voimin.

Antroposofian kohtaaminen

Ensimmäiset kosketuksensa henkisiin lähestymistapoihin ja Steineriinkin Pentti kertoo saaneensa helsinkiläisten Oraansuojelijoiden legendaarisesta Aura-lehdestä 1976 alkaen. Tutustuminen antropofiseen maailmankatsomukseen alkoi Reijo Wileniuksen teoksella Ihmiskeskeiseen kulttuuriin⁵Wilenius, Reijo (1976): Ihmiskeskeiseen kulttuuriin. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. keväällä 1978. Muutamaa kuukautta myöhemmin hänellä oli Porin

1. Thoresen, Are (2020): Sähkömagneettinen säteily – voiko säteilyn haitan neutralisoida ja jopa tehdä hyödylliseksi? Takoja 2/2020
2. Ben-Aharon, Yeshayahu (2004): 20. ja 21. vuosisadan apokalypsi. Aikamme historiaa antroposofian näkökulmasta. Suomen antroposofinen liitto
3. Fintelmann, Volker (2009): Intuitiivinen lääketiede. Antroposofinen lääketiede käytännössä: perusteet, hoitoaiheet, hoitosuositukset. Suomen antroposofinen liitto
4. Tradowsky, Peter (2010): Ja valo loisti pimeyteen. Suomen antroposofinen liitto.
5. Wilenius, Reijo (1976): Ihmiskeskeiseen kulttuuriin. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen.

Jazzeilla – 21-vuotissyntymäpäivänään! – ensikohtaaminen taiteilija Erkki Pirtolan kanssa, joka antoi hänelle varsinaisen ’johdantokurssin’ antroposofiaan ja jonka vinkistä hän oli sitten päätynyt elokuussa ensimmäisille antroposofisille kesäpäivilleen. ”Myöhemminkin antroposofian alkuvuosinani Erkki Pirtola saattoi tuntikausiakin puhua Steinerin esitelmistä kumpuavia, mutta omaperäisiä ja aina luovia ja vapauden hengessä esitettyjä näkemyksiä, joista sain valtavasti inspiraatiota. Toki myös antroposofisten mahtavien luennoitsijoiden Kaisu Virkkusen, Helmer Knutarin ja Reijo Wileniuksen hyvin erilaatuiset esitelmät avasivat ainutlaatuisia näkymiä henkiseen. Siinä painottuivat tunne, tahto ja ajattelu muodostaen jännän kolminaisuuden.”

Mikä sinua kiinnosti antroposofiassa aivan alkuvaiheessa?

”No kyllä se oli antroposofian pyrkimys ottaa henkinen maailma tosissaan. Professori Wilenius osoitti, kuinka henkistäkin todellisuutta voidaan lähestyä ja ymmärtää rationaalisesti. Mutta kesti kuitenkin aika kauan ennen kuin tajusin, että ’minkälaisia verkkoja maailmaan heitämme, sellaisia kaloja voimme sieltä saada’. Esimerkiksi matematiikan avulla ei voida mitään

´olennollista´ maailmasta tavoittaa. Matematiikan ja teoreettisen fysiikan kautta ei todellakaan löydetä maailmassa olevaa olennollista henkeä, niiden verkkoon tarttuu vain matemaattis-kokeellisesti kuvannettavissa olevia asioita. Mutta hämmästyttävän pitkälle silläkin tavalla on päästy sitten Galilein ja Newtonin aikojen, heiluriliikkeen ja omenan putoamisen ihmettelystä!”

”Miksemme voisi sitten ajatella että henkinen tiede, hengentiede, on nyt vastaavalla tavalla vasta kehityksensä alussa kuin fysiikka aikoinaan?

Modernin fysiikan kehityksessä on ollut perimmältään kysymys ajatuksen voimasta, matematiikan ja empiirisen tutkimuksen avulla on tunkeuduttu valtaviin syvyyksiin. Miksei voi sitten tehdä myös niin kuin Rudolf Steiner kuvaa: meissä oleva henkis-sielullinen voi olla suorassa vuorovaikutuksessa maailmassa olevan henkisen ja sielullisen kanssa. Ja sitten tämä eteerisen alue, kuinka kasveissa on jotakin mitä mineraalisessa, elottomassa luonnossa ei ole: elämänperiaate. – Koin että on paljon minua lahjakkaampia luonnontieteilijöitä ja että sillä alueella on yleensäkin laajat ihmisintelligenssit käytössä, joten ajattelin käyttää talenttini tai pikemminkin roponi henkisen puolen ihmettelyyn.”

Ottihan sekin tosiaan oman aikansa kun ihmiskunta omaksui vuosisatojen kuluessa aurinkokeskeisen maailmankuvan…

”Tärkeää oli lukea myös Steinerin Vapauden filosofia⁶Steiner, Rudolf (1979): Vapauden filosofia. K. J. Gummerus Oy., sillä Steinerhan oli myös ’vain filosofi’. Vapauden filosofiaa pystyi omalla ajattelulla arvioimaan, toisin kuin hengentieteen tutkimustuloksia, joita ei kykene todentamaan ilman vastaavia kykyjä. Tervejärkinen ja itsessään spirituaalinen Vapauden filosofia antoi luottamusta hengentieteen perustaan. Muusikko ja filosofi Arto Koskinen on sanonut, että tietoisuussielun aikakaudelle onkin erityisen tärkeää se, mitä esim. Vapauden filosofia⁷Koskinen, Arto (1991): Hengen ja sielun dynamiikkaa. Takoja edustaa; tullaan terveen järjenkäytön avulla henkisen äärelle tavalla, jonka periaatteessa kuka tahansa voi todentaa tunnustautumatta sen enempää materialismiin kuin spiritualismiinkaan.

Koskisen mielestä myös Krishnamurti⁸Krishnamurti, Jiddu (1957): Tuntematon todellisuus. WSOY. oli omalla tavallaan vapauden filosofi, hänkään ei esittänyt opinkappaleita, joita ihmisten olisi pitänyt hyväksyä vaan

– Steinerin tavoin – piti tietynlaista henkistä `peiliä` ihmisten edessä. Antroposofiaa ei tarvitse lähestyä valmiina oppina tai uskonkappaleena, vaan nimenomaan henkisen kehityksen tienä, niin kuin Steiner on sen esittänyt.”

Steinerin teokset Totuus ja tiede⁹Steiner, Rudolf (1989): Totuus ja tiede. Suomen antroposofinen liitto sekä Vapauden filosofia ovat hengentieteen filosofisesti kestävää perustaa. Vapauden filosofiaa lukiessa voi kokea tietoisuussielun reflektoivan laadun. – Erityisesti Steinerin vastustajat unohtavat usein, kuinka laajalti sivistynyt henkilö filosofian tohtori Steiner oli. Aaltonen mainitsee Jan-Erik Mansikan ruotsinkielisen väitöskirjan¹⁰Mansikka, Jan-Erik (2007): Om naturens förvandlingar : vetenskap, kunskap och frihet i Rudolf Steiners tidiga tänkande : idéhistoriska perspektiv på Waldorfpedagogiken. Helsingin yliopisto., josta käy ilmi, ”ettei steinerpedagogiikkakaan ole syntynyt tyhjästä.” Ei ole todellakaan kyse jostain irrallisesta mystiikasta lähtevistä mielivaltaisista näkemyksistä, vaan Steinerin pedagogisen näkemyksen taustalla vaikuttaa laaja keskieurooppalaisen sivistyksen ja kasvatusperinteen tuntemus.

Steiner jos kuka oli kultivoitunut henkilö; oman aikansa kulttuurin läpäisemä, mutta pystyi myös aidosti ylittämään sen.

”Niin. Tavallaan Steinerin vahvuus on myös hänen heikkoutensa! Hän on niin vahva ja kehityksessään niin pitkällä, että monien on vaikeaa sellaista enää ymmärtää ja hyväksyä. Hän niin sanotusti katoaa horisontin taakse. Toisaalta

1. Steiner, Rudolf (1979): Vapauden filosofia. K. J. Gummerus Oy.
2. Koskinen, Arto (1991): Hengen ja sielun dynamiikkaa. Takoja 2/1991. 8 Krishnamurti, Jiddu (1957): Tuntematon todellisuus. WSOY.

1. Steiner, Rudolf (1989): Totuus ja tiede. Suomen antroposofinen liitto.
2. Mansikka, Jan-Erik (2007): Om naturens förvandlingar : vetenskap, kunskap och frihet i Rudolf Steiners tidiga tänkande : idéhistoriska perspektiv på Waldorfpedagogiken. Helsingin yliopisto.

se on johtanut myös siihen, että hänen seuraajansa voivat pitää häntä täysin erehtymättömänä, kuten Aristotelesta tai Tuomas Akvinolaista on pidetty.

Steiner itse on kuitenkin todennut että kaikissa tieteissä, myös hengentieteessä, voidaan tehdä virheitä ja että tieteen pitää olla itse itseään korjaavaa, reflektoivaa. – Mielestäni Steiner kuitenkin joissakin yhteyksissä kohteli ehkä turhankin tylysti ja vähättelevästi eri tavalla asioita lähestyviä.

Yhteistyökumppaneita ei muista aatevirtauksista ole oikein tuntunut löytyvän, ja antroposofia vaikuttaakin jääneen melko yksin maailmassa.”

”Steiner käsittelee valtavan laajoja ja suuria kokonaisuuksia, koko maailmankaikkeutta. Tästä antroposofian universaalista luonteesta pitäisi jo loogisesti seurata, ettei se voi eikä saa olla mitenkään nurkkakuntaista.

Antroposofiaa ei pidä jähmettää rajoittavaksi opiksi vaan säilyttää sen laajuus ja henkinen lähestymistapa. – Reijo Wilenius painotti, kuinka tärkeätä on tietää mitä oikeasti tietää ja mitä ei tiedä. Joskus olen huomannut, kuinka ihminen on samastanut omat tietonsa ja Steinerin tiedot niin, että hän puhuu ikään kuin suulla suuremmalla. Tottakai Steinerin kertomista asioista pitääkin puhua, mutta ei dogmaattisesti.”

Aaltonen kertoo kuinka aiemmin oli suurehko joukko Steinerin koottuja teoksia tutkivia ihmisiä ja teosten myynnillä kyettiin kattamaan julkaisukustannukset. Teosten myynti on kuitenkin vähentynyt viime vuosina saksankielisilläkin alueilla. ”Nykyään ei välttämättä ole enää valmiuksia lukea vaativaa, pitkälauseista, vaikeaa tekstiä, vaikka sinänsä Steinerin lukemisen vaatima ajatustyö on mitä parhainta harjoitusta. Ennustankin että paksujen antroposofisten teosten aika alkaa olla vähitellen ohi.” Aaltosen mielestä nyt olisi tarvetta yleistajuisille ja omalla tyylillä tehdyille teksteille. Muuten uhkaa vaara että Steinerin laaja elämäntyö jää liian vähäiselle huomiolle.

Steiner itse on todennut että hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan tulee`filosofinen romaani` Vapauden filosofia parhaiten kestämään aikaa.

”Niin, mutta ei hän ole kuitenkaan voinut tarkoittaa, että hengentieteen sisällöt ja totuudet sinänsä olisivat ohimeneviä. Mutta henkinen tutkimus saa varmaankin vuosikymmenien, ehkä satojen vuosien kuluessa uusia muotoja, jotka ovat sen ajan ihmisille sopivampia.”

Sergei O. Prokofjev hengentieteellisessä käsiteajattelussaan¹¹Prokofjev, Sergei O. (2011): Ihmisen minän arvoitus – antroposofinen tarkastelu. Suomen antroposofinen liitto. ja Judith von Halle Rudolf Steinerin tutkimustuloksiin nivoutuvissa selvänäköisissä tutkimuksissaan¹²Von Halle, Judith (2011) : Ja ellei Hän olisi ylösnoussut… Suomen antroposofinen liitto. edustavat persoonallisia, toisistaan poikkeavia lähestymistapoja hengentieteeseen. Eikö tämä erilaisuus tulisi nähdä kuitenkin rikkautena?

”Ilman muuta. Tietoisuusielun aikana ei enää ketään pitäisi julistaa pannaan, edes epäsuorasti kielletyksi. On luotettava antroposofian yli 100-vuotisiin juuriin ja siihen, että antroposofia kestää erilaisia tulkintojakin. Oma arvostelukyky viime kädessä ratkaisee sen, mitä itse pitää varteenotettavana.”

Tietoisuussielun aika

Steiner painotti kuinka ihminen henkistä maailmaa lähestyttäessä ja erityisesti henkisen maailman kynnystä ylitettäessä tarvitsee vahvistunutta minätietoisuutta ja tervettä arvostelukykyä.

”Ellei ole jo täällä maisessa elämässä kehittänyt vankkaa arvostelukykyä, niin tuskin on mahdollista orientoitua oikein henkis-sielullisessa maailmassa, tunnistaa ja tietää mikä oikeasti on mitäkin. – Ihmisten arvostelukykyä yritetään horjuttaa nykyään rajullakin tavalla. Erityisesti somemaailmat, esim. Facebookin algoritmit saattavat aivan tarkoituksella äärimielipiteitä vastakkain, koska sehän aina kohauttaa. Monet ihmiset innostuvatkin kun saavat vastaansa täsmälleen päinvastaista tietoa, ovat sitten kuumina kuin hellankoukut ja kirjoittavat aivan harkitsemattomia asioita someen. Monet elävät tässä näennäisen kiihkeässä maailmassa, jossa kokevat merkityksiä, vaikka se onkin aika näennäistä eikä välttämättä edes perustu mihinkään.

tietoisuussielun kyky on erottaa uskomukset ja se mitä oikeasti tietää.

Ollaan myös valmiita uskomaan asioita melko mutu-tuntumalla. Tämä vääristää ajan mittaan ihmisen astraalikehoa, vahingoittaa sitä.”

Miten sinä ymmärrät tietoisuussielun ja mitä tarkoittaa tietoisuussielusta käsin toimiminen?

”Tuo mitä äsken tuli esiin, viittaa oikeastaan hyökkäykseen tietoisuussielua vastaan. Minusta tietoisuussieluun kuuluu ennen kaikkea, että pyrimme tietämään, mitä oikeasti tiedämme ja mikä perustuu vain vahvaan luottamukseen. Tietoisuudessa ei ole pelkästään asiat vaan myös itsetuntemus, itsetajunta mukana niin että osaamme arvioida itseämme ikään kuin ulkoapäin. Silloin vasta voidaan pyrkiä oikeaan tietoon. Tämä saattaa hämärtyä joskus antroposofisissakin yhteyksissä, jos ihminen vain ottaa perusteluitta vastaan jotkin asiat. Sellainen ei ole vielä tietämistä; tietoisuussielun kyky on erottaa uskomukset ja se mitä oikeasti tietää.”

Voiko ihminen toimia tietoisuussielun voimista käsin, vaikka hän ei vielä tunnistaisikaan kyseistä sielunlaatua tai `minän` henkistä olemusta itsessään?

”Jos ihmisellä on tervettä arvostelukykyä ja tietynlainen ajatteleva, reflektioon kykenevä itsetajunta – vaikka se ei vielä sisältäisikään tietoista ja välitöntä kosketusta henkiseen ulottuvuuteen – niin kyllä sekin on jo tietoisuussielua.

Kun tietoisuussielun henkinen puoli tiedostetaan selvemmin, lähestytään itse asiassa jo ensimmäistä ihmisen saavutettavissa olevaa varsinaisesti henkistä olemuspuolta, henki-itseä. – Harrie Salman¹³ Salman, Harrie (2020): Sosiaalinen maailma on moderni mysteerikeskus. on käyttänyt tietoisuussielusta myös ilmaisua itsetietoisuussielu. Sielusssa on silloin reflektio koko ajan läsnä eikä vain sukeltauduta joihinkin väitteisiin, joita sitten unenomaisesti puolustetaan.”

Sen sijaan että ihmiskunnalle olisi auennut henkinen maailma Steinerin tarkoittamassa mielessä, eteemme onkin auennut digitaalinen maailma joka nykyään suorastaan vyöryy kaikille elämänalueille! Siinä myös vaikuttaa eräänlainen korkea henkinen älyllisyys mutta aivan eri laatuisena kuin mitä esim. antroposofia edustaa.

”Niin. Ja haasteena on, miten henkinen tiede voisi ottaa sellaisia valtavia kehitysaskeleita kuin lääketiede, fysiikka, tietotekniikka ovat omalla tavallaan ottaneet. Emme mekään voi jäädä paikallemme, vaan olisi päästävä eteenpäin mikaelisessa hengessä kohti uutta ja tuntematonta. Hengentieteen kanssa samansuuntaisia tai sitä tukevia tutkimustuloksia ja kokemuksia pitäisi tuoda esille muilta tieteenaloilta (niin kuin esim. R.A.Moodyn¹⁴Takoja 4/2020. 14 Moody, Raymond A. (1979): Kokemuksia kuolemasta. Gummerus. ja muiden tutkimukset kuolemanjälkeisistä kokemuksista tai George Ritchien ja Eben Alexanderin merkittävät kuolemanrajakokemukset.) Tällaisten samankaltaisuuksien ja siltojen merkitystä ei pitäisi aliarvioida. Sen sijaan aikaisempina vuosina monet ovat olleet antroposofian puolella kärkkäitä etsimään virheitä toisilta, on vallinnut usein aika negatiivinen asenne oikeastaan kaikkeen muuhun kuin antroposofiaan. – Ei ole kovin vakuuttavaa, jos ollaan pelkästään yhden ihmisen tietämisen varassa – eikä se ole vielä tiedettä nykyaikaisessa merkityksessä, jos vertaisarviointi lähes kokonaan puuttuu.”

Vaikuttaa siltä että antroposofian vanhat muodot eivät enää puhuttele ihmisiä niin kuin ennen. Varsinkin nuorempaa sukupolvea tuntuu olevan vaikea saada mukaan erilaisiin tilaisuuksiin.

”Totta. Se on vakava ja oikeastaan aika monimutkainenkin ongelma. – Mutta kyllä nykyaikana on paljonkin henkisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Ennen korona-aikaa Hengen ja tiedon messut tai Minä olen -tapahtuma vetivät valtavasti ihmisiä, ja niissä on ollut mukana paljonkin erilaisia virtauksia. Mutta ne ovat minusta jotenkin pirstoutuneina pieniin erillisiin yksiköihin. Media ei tuo henkistä puolta esille juuri lainkaan, ei YLE, ei Hesari. Henkisiä pyrkimyksiä ja kokemuksia ihmisillä kuitenkin on. Jossain vaiheessa luulisi laajaa näkemystä edustavan antroposofian alkavan kiinnostaa ihmisiä enemmänkin, mutta niin ei ainakaan toistaiseksi näytä käyneen.”

Koronasta ja ilmastonmuutoksesta

Antroposofiset lääkärit Georg Soldner ja David Martin asettuvat tietyin varauksin rokotuksen kannalle Covid-19 pandemian taltuttamisessa¹⁵Harmanen,Ari (2021): Covid-19 rokotteen hyödyt ja haitat (referaatti). Takoja 3/2021. Ihmisen oman puolustuskyvyn vahvistamisesta (salutogeneesi) he eivät puhu mainitussa kirjoituksessaan. Rokotukset ja salutogeneesi eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, rokotukset vaikuttavat nopeasti ja puolustuskyvyn vahvistaminen toimii pitemmällä aikavälillä. Mutta kun talo palaa, on palon ennaltaehkäisy jo myöhäistä! Aaltonen kertoo ottaneensa tähänastiset koronarokotukset.

”Jotkut katsovat kykenevänsä salutogeneesillä, luottamuksella ja pelottomuudella torjumaan Covid-19 viruksen. Olkoon niin, mutta ei sellaista pitäisi ainakaan toisille saarnata.”

Trumpin imperium on tekemässä kovaa vastaiskua, kehittelevät jopa omaa some-alustaa… Siellä sitten ´tieto kukkii`! Mitä sinä ajattelet QAnonista ym. salaliittoteorioista?

”Se on useimmiten vain osoitus suuresta arvostelukyvyttömyydestä. Päivän Hesarista luin tänään¹⁶HS 27.10.2021, s. A 15., kuinka reilusti yli puolet USAn republikaaneista väittää yhä, että viime vuoden presidentinvaalit oli väärennetty. He takertuvat Trumpiin, ja hän mahdollisesti asettuu uudelleen ehdolle v. 2024 presidentinvaaliin. Tällä tavalla totuudenvastaisuus ikään kuin institutionalisoituu…”

YK:n pääsihteerin mielestä ihmiskunta on matkalla kohti ilmastokatastrofia. Tulevan kahdeksan vuoden aikana ihmiskunnan pitäisi vähentää fossiilisia päästöjään 55 %, mikäli maapallon ilmaston lämpeneminen halutaan pitää 1.5 asteessa, niin kuin jo Pariisin ilmastokokouksessa v. 2015 sovittiin.16 Mitä ajattelet tästä?

”Näyttää siltä että tavoitteita on aina siirretty turvallisen kauas. – Steinerin mukaan kaiken pahan alkujuuri on egoismissa, eikä sitä voida kitkeä pois niin vain. Itsekkyys, mukavuudenhalu, kyvyttömyys luopua mistään; kaikki tiivistyy näihin. Ja sitten tietenkin terveen arvostelukyvyn puute … että jokin oma jostain hatusta vedetty mielipide olisi painavampi kuin 99 %:lla maailman ilmastotieteilijöistä. Mutta voihan sitä aina sanoa melkeinpä mitä vain tyyliin että ’tätä mieltä minä muuten olen’ ja laittaa Eskon puumerkkinsä paperiin.”

Fossiilisten polttoaineiden käyttöönotto ja siitä seuranneet vakavat ympäristöongelmat tuntuvat olevan osa ihmiskunnan yhteistä kohtaloa.

”Niin, mutta tietoisuussieluun liittyy myös kyky irrottautua vanhasta, ettei kaikki ole pelkästään syklistä, aina samaa kiertoa. – On tehty löytöretkiä, on tehty keksintöjä, aikanaan on löydetty myös fossiiliset energialähteet. Ja olisi mielestäni kohtuutonta syyttää menneitä sukupolvia ja vaatia että fossiilisten polttoaineiden käytön rajat ja vaarat olisi pitänyt tiedostaa jo alkuvaiheissa.

No, toisaalta tuntuu kuitenkin pahalta tietää, minkälaiseen ahneuteen ja lyhytnäköisyyteen on historian saatossa sorruttu. Mutta viimeistään nyt voidaan tietoisuussielulta odottaa tahtoa ja kykyä suunnanmuutokseen, nyt kun se on jo aivan välttämätöntä.”